Lajit

Ratsastus

Ratsastus

Ratsastus on luonnonläheinen ja monipuolinen liikuntamuoto, jossa ratsastaja työskentelee yhteistyössä ratsunsa kanssa. Ratsastusta voi harrastaa useissa erilaisissa lajeissa jotka tarjoavat harrastetoimintaa ja tavoitteellista kilpatoimintaa. Hyväksi ratsastajaksi kehittymistä edistää ratsastajan hyvä fyysinen kunto, tasapaino, rytmitaju sekä koordinaatiokyky. Nämä ovat ominaisuuksia, joita ratsastaminen erityisesti kehittää.

Kenttä

Perustiedot

Lajityyppi
Aloitusikä
Toimintaympäristö
Taitolaji
3+
Maneesi/Ulkona
Kustannustaso
Ryhmäkoko
Kauden pääpaino
5/5
1-9
Ympäri vuoden

Kauden sijoittuminen

Kausi käynnissä
Tauko

Harrastaminen

Ratsastus eroaa merkittävästi muista urheilulajeista, sillä harrastuksen keskiössä on oikea ja elävä hevonen. Työskenteleminen ja oleilu hevosten kanssa on palkitsevaa ja ratsastus tempaa helposti mukaansa. Ratsastusta harrastetaan talleilla, joita Suomesta löytyy useita. Kaikkien kaupunkien läheisyydessä sijaitsee useita talleja, joissa ratsastusta pääsee harrastamaan ilman omaa hevosta. Tallien yhteydessä toimivat seurat taas tarjoavat mahdollisuuden kilpailuihin sekä osallistuas monipuolisesti lajin kehittämiseen.

Hyvä ratsastaja

Hyväksi ratsastajaksi kehittyminen edellyttää hyvää fyysistä kuntoa, kehonhallintaa ja rytmitajua. Ratsastuslajeissa käytetään eri tekniikoita. Esimerkiksi kouluratsastuksen tavoitteena on hevosen hienovarainen ja täsmällinen hallinta, jota hyödynnetään myös muissa ratsastuslajeissa. Pyrkimyksenä on ratsastajan ja hevosen eleetön vuorovaikutus.

Hevostaidot

Ratsastajan on tunnettava hevosen luontainen käyttäytyminen, talliympäristö sekä -turvallisuus. Perushoitoon kuuluvat muun muassa hevosen satulointi, suitsiminen, taluttaminen ja puhdistus. Myös ruokinta ja varusteiden huolto kuuluvat hyviin hevostaitoihin.

Maastot ja kilpailut

Ratsastus on luonnonläheinen liikuntamuoto, jota voi harrastaa ulkona luonnon maastossa tai ratsastushallin suojassa. Naiset ja miehet kilpailevat samoissa luokissa. Ratsastuksen olympialajeja ovat este-, kenttä- ja kouluratsastus sekä pararatsastus.

Historia

Duis aute irure dolor in reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint occaecat cupidatat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum.


1992

Kyra Kyrklund

Kyra Kyrklund on toistaiseksi ainoa suomalainen, joka on kyennyt ratsastuksessa samaan suoritukseen olympialaissa kuin von Essen. Hän on toki yltänyt viidenneksi yhteensä 3 kertaa uransa aikana vuosina 1980, 1988, ja 1992. Hän myös edusti Suomea olympialaisissa kokonaisuudessaan kunniotettavat kuusi kertaa vuosien 1980-2008 välisenä aikana.


1920

Suomen Ratsastajainliitto

Suomen Ratsastusliitto (nykyinen Suomen Ratsastajainliitto) on perustettu vuonna 1920. Ensimmäinen Suomen edustaja olympiakisojen ratsastuskilpailuissa oli eversti Oskar Vilkama, joka sijoittui seitsemänneksitoista kenttäkilpailussa Antwerpenissä 1920. Amsterdamin olympialaisissa 1928 ratsumestari Hans Olof von Essen ylsi kenttäkilpailussa viidenneksi, mikä onkin Suomen paras sijoitus olympiakisojen ratsastuksessa.


1900

Ratsastuksesta olympialaji

Ratsastuksesta kehittyi kansainvälisesti tunnettu urheilumuoto jo varhain ihmisten historiassa, mutta ensimmäiset suuret kansainväliset kilpailut olivat Tukholman olympialaiset vuonna 1912. Ratsastus oli esiintynyt jo Pariisin olympialaisissa vuonna 1900, silloin kilpailu ei ollut kuitenkaan kansainvälisesti virallista eikä laji myöskään säilynyt ohjelmassa seuraaviin kisoihin. Olympiaohjelmassa olevia ratsastusmuotoja ovat kouluratsastus, kenttäkilpailu, ja rataesteratsastus.


1800

Nykymuotoisen kilpaurheilun kehitys

Ratsastuksen suosio urheilulajina kasvoi selvästi 1800-luvun aikana, jonka alussa erityisesti Isossa-Britanniassa ja Keski-Euroopassa kiinnostus kansan kohdalla oli ennätyksellisen korkealla. Laji levisi nopeasti Pohjois-Euroopan valtiohin ja Suomeen, minkä johdosta yksityisten ratsastustallien yhteyteen alettiin muodostamaan urheiluseuroja.


1300

Ratsastus aateliston hupia

Ratsastuksen suosio kansan keskuudessa säilyi pitkään vain aateliston nautintona, lajin ollessa hyvin kallista normaaleille kansalaisille. Ratsastusta pääsivät toteuttamaan myös useat maaseuduilla asuneet ihmiset, joiden lähitiloilla hevosia laidunnettiin.


3500eaa

Ratsastuksen juuret

Aikaisimmat arviot ihmisten historiassa liittyen hevosiin ajoittuu noin aikaan 3500 eaa, jolloin ihmiset käyttivät hevosia liikkumiseen, maanviljelyyn sekä sotajoukkojen tukemiseen.


Tiesitkö

Hevosta käytettiin ’’postiautoina’’ lähestulkoon kahdensadan vuoden ajan, 1600-luvulta 1800-luvun alkuun.

Seurat

Ratsastuksen seuratoiminta tarjoaa kilpatoimintaa sekä usein muutakin lajiin liittyvää oheistoimintaa. Viikoittaisen harrastetoiminnan järjestämisestä vastaavat useimmiten yksityiset ratsastustallit, joiden kanssa lajin seurat tekevät kiinteää yhteistyötä. Ratsastajainliitto tukee ja ohjeistaa jäsentallien toimintaa koulutusten, edunvalvonnan ja tallineuvojien asiantuntijapalveluiden kautta ja tarkastaa tallin toimintaperiaatteet ennen sen hyväksymistä jäseneksi.

Hae seuroja

Tutustu lähialueen seuroihin ja etsi itsellesi sopivimmat.

Avaa kartta

Kustannukset

Ratsastustunnin hinta on keskimäärin 25-35 euroa, pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa tunnit saattavat olla kalliimpia. Hinnat vaihtelevat myös talleittain. Hintaan sisältyy ammattitaitoisen opettajan palvelut, turvalliset ja ratsastukseen sopivat puitteet sekä koulutettu ratsu. Ratsastuksen voi aloittaa ilman kalliita välinehankintoja. Kypärän voi lainata tallilta, mutta oma kypärä on yleensä ensimmäinen varustehankinta.

Aloituskustannukset

Ensimmäisen 3 kuukauden hinta-arvio 6 - 10 vuotiaille.

Välineet

50-200 €


Kausimaksu

100-400 €


Lisenssi

10-150 €


Jäsenmaksu

20-60 €


Arvio kustannuksista vuoden aikana

Alalajit

Esteratsastus

Esteratsastus on kilpailumuoto, jossa ratsukon eli hevosen ja ratsastajan tehtävänä on ylittää kilpailuradalle asetetut esteet virhepisteittä mahdollisimman nopeasti, ja radalla testataan ratsastajan taitoa ja hevosen hyppykykyä , tottelevaisuutta, ketteryyttä ja nopeutta. Tulos määräytyy selkeästi virhepisteiden ja ajan perusteella. Estekorkeus vaihtelee kilpailuluokittain 60-160 cm:n välillä. Erikoisluokissa esteet voivat olla korkeampiakin.


Kouluratsastus

Kouluratsastusta voisi verrata klassiseen balettiin. Hevonen liikkuu notkeasti, joustavasti ja jäntevästi ratsastajan ohjatessa sitä pehmein, huomaamattomin avuin. Parhaimmillaan ratsukon eli hevosen ja ratsastajan välinen yhteistyö on niin saumatonta, että hevonen näyttää suorittavan liikkeet vain ajatuksen voimalla. Perinteisten ohjelmien lisäksi ratsastetaan vapaaohjelmia musiikin tahdissa eri vaikeustasoilla. Ratsastaja suunnittelee itse ohjelmansa ja valitsee siihen musiikin, myös musiikin sopivuus sekä hevosen liikkeisiin että koreografiaan arvostellaan.


Kenttäratsastus

Tästä ratsastuksen olympialajista käytetään usein nimitystä ratsastuksen kuninkuuslaji. Kolmivaiheinen kilpailu vaatii hevoselta ja ratsastajalta luottavaista yhteistyötä, nopeutta ja kestävyyttä. Kaikki kolme osakoetta - kouluratsastuskoe, maastokoe ja esteratsastuskoe - ratsastetaan samalla hevosella. Kokeiden keskinäinen painoarvo on sellainen, että maastokoe on selkeästi vaativampi kuin kaksi muuta koetta yhteensä.


Lännenratsastus

Lännenratsastus ei ole villihevosrodeota tai lännenelokuvien rajua menoa, vauhtia ja vaaratilanteita. Se on karjapaimenten työhön perustuva käytännöllisyyteen ja vaivattomuuteen tähtäävä ratsastuslaji, jonka hienouksien hallinta vie ihmisiän.


Valjakkoajo

Lajissa kilpaillaan ajaen yhden tai useamman hevosen tai ponin valjakoilla. Valjakkoajoon tarvitaan hevosen/hevosten lisäksi valjaat, vaunut, ajuri sekä groomi eli vaunuavustaja. Kilpailut koostuvat kolmesta osakokeesta: koulukoe, kestävyyskoe ja osakoe eli tarkkuus. Voittaja on valjakko jonka kolmessa osakokeessa saama yhteenslaskettu virhepistemäärä on pienin.


Matkaratsastus

Matkaratsastus on kilpailumuoto, jossa mitataan hevosen nopeutta ja kestävyyttä pitkillä matkoilla. Matkaratsastuksessa edellytetään sekä hevoselta että ratsastajalta hyvää, huolella rakennettua kuntoa. Ratsukot saavat kilpailuoikeuden pitkille matkoille vasta suoriuduttuaan hyväksytyin tuloksin lyhyemmistä kilpailuista.


Vikellys

Vikellys on voimistelua laukkaavan hevosen selässä. Hevonen laukkaa kilpailussa ympyrällä vasemmassa kierroksessa. Tänä päivänä vikellys on vaativaa kilpaurheilua, mutta myös erinomainen lasten ja nuorten harrastus. Se on myös oiva tapa parantaa omia ratsastustaitojaan.


Vammaisratsastus

Lajina ratsastus on kaikille samanlainen: Erityisryhmien ratsastuksessa eli vammaisratsastuksessa ratsastuslajia ei muuteta, mutta opetus, varusteet ja olosuhteet voidaan järjestää tilanteen mukaan sopiviksi. Tavoitteena on tukea ratsastajaa erilaislla toimintatavoilla ja apuvälineillä siten, että ratsastaminen onnistuu turvallisesti ja ratsastaja voi kehittyä omien mahdollisuuksiensa mukaisesti. Ratsastus- ja hevostaitojen opettelemisen rinnalla tulevat mielenvirkistys ja kunnon kohottaminen. Ratsastus voi olla kunto-, hyöty- tai terveysliikuntaa. Myös valmentautuminen ja kilpaileminen on mahdollista aina huippu-urheilutasolle ja Paralympialaisiin asti.


Islanninhevoset

Islanninhevosia käytetään askellajiratsuina sekä harraste- että kilparatsastukseen, vaellus- ja matkaratsastukseen ja perhe- ja terapiahevosina. Islanninhevosella voi ajaa, hypätä esteitä, vikeltää ja harrastaa esimerkiksi koulu- tai lännenratsastusta. Usein islanninhevonen ostetaan perhe- tai vaellushevoseksi luonteensa vuoksi. Islanninhevoset kasvatetaan suurissa laumoissa, joissa ne toisten varsojen kanssa oppivat hyville tavoille. Laumakasvatetut hevoset ovatkin mukavia ja kilttejä käsitellä.


Polocrosse

Polocrosse on ympäri maailman pelattava joukkuepeli. Se on yhdistelmä hevospoolosta ja haavipallosta (lacrosse). Peli on tarkoitettu pelattavaksi ulkokentällä ratsain. Suomessa joudutaan usein pelaamaan pienemmällä kentällä, kuten maneesissa. Peliväline on pehmeä kumipallo, jota pelaajat käsittelevät pitkävartisella, löysähavaksisella haavilla. Pelin tarkoituksena on tehdä pisteitä heittämällä pallo vastustajan maalitolppien väliin.


Monte

Monté, suomennettuna raviratsastus on ravikilpailumuoto, joka suoritetaan ratsain ravikilpailusäännöillä pienin poikkeamin. Ranskan kielestä lainattu sana monté on vakiinnuttanut Suomessa paikkansa tarkoittamaan raviratsastusta. Monté on raviurheilun ja nopean kilparatsastuksen yhdistelmä yhdistäen raviurheilun ja ratsastusurheilun upealla tavalla.


Vaellusratsastus

Vaellusratsastus on oiva tapa rentoutua. Se tarjoaa elämyksiä luonnossa yhdessä hevosen kanssa, kiireetöntä vaeltamista, samanhenkisten ihmisten tapaamista sekä monenlaisiin alueisiin ja niiden luontoon ja nähtävyyksiin tutustumista.